Kulttuurinen ohjelmointi jyrää
Joitain vuosia sitten kuvittelin olevani feministi. Jossain vaiheessa aloin kuitenkin herätä tilanteisiin, joissa huomasin toimivani täysin päinvastaisesti. Koordinoidessani projekteja saatoin antaa vaativampia ja rohkeutta vaativia tehtäviä miehille ja kotona taas kävelin miespuolisen avopuolisoni yli sisustusasioissa. Remonttiasiat taas jätin sen pidemmälle ajattelematta puolisoni harteille.
Stereotypiat elävät vahvassa. Tänään keskustelimme Tampereen vihreiden tilaisuudessa työllisyydestä ja tasa-arvosta erityisesti maahanmuuttajien ja eri sukupuolten näkökulmasta. Anonyymien hakemusten eli hakemusten, joista on poistettu esim. nimi-, ikä- ja sukupuolitiedot todettiin auttavan haastatteluun asti monia henkilöitä, jotka muuten saattaisivat pudota jatkosta ennakkoluulojen vuoksi. Haastattelutilanteessa ennakkoasenteet kuitenkin pääsevät taas valtaan. Esimerkiksi haastattelussa itsevarmat naiset luokitellaan helposti epäsosiaalisiksi.
Maahanmuuttajille on tarjottu Tampereella tukipalvelua, jossa suomalainen henkilö tulee mukaan työhaastatteluun ja kertoo lisää haastateltavasta henkilöstä. Palvelu on ollut pidetty ja auttanut työllistymisessä. Julkisen sektorin esimerkki on kuitenkin edelleen heikko. Asioista puhutaan paljon, mutta käytännössä erityisryhmien työllistämisprosentti jää kauas väestönmukaisesta luvusta. Työharjoitteluita järjestetään jonkin verran, mutta vain harvoille ja valituille. Lyhyt pätkä ilman jatkoa ei myöskään ole todellista työllistymistä.
Katselen juuri puolella silmällä HBO:n sarjaa Flight of the Conchords. Sarjassa pannaan halvalla sekä päähenkilöitä että perinteisiä sukupuolirooleja. Muita on aina helppo syyttää. On varmasti totta, että naiset voisivat pyytää enemmän palkkaa tai hakea enemmän johtotehtäviin. Syy kuitenkin harvoin on vain yhden osapuolen. Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikilla on periaatteessa samat etenemismahdollisuudet, mutta käytännössä ennakkoluulot rajoittavat vielä monen menoa. Myös rohkaisevia esimerkkejä tarvitaan enemmän.
Tällä hetkellä en osaa luokitella itseäni varmasti. Yritän toimia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, mutta olen varma, että joissain tilanteissa kulttuurinen ohjelmointi jyrää silti. Välttelen myös edelleen iskuporakoneen käyttöä. Tämä on hyvin nolo tunnustus melkein valmiilta sähkötekniikan diplomi-insinööriltä.