Voiko tuulivoimaan suhtautua tosissaan? Jorma Pokkinen kyseenalaistaa kronikassaan (AL 28.11.) tuulen käytön osana Suomen energiajärjestelmää.

On totta, että tämänhetkinen tuulivoimakapasiteetti Suomessa on vain hieman yli 140 MW, mutta nykytila ei kuvasta tuulivoiman potentiaalia. Muissa Euroopan maissa tuulta hyödynnetään jo aivan eri kokoluokassa. Koko Euroopassa oli vuoden 2008 loppuun mennessä tuulivoimaa melkein 66 000 MW, ja samana vuonna sekä Saksaan että Espanjaan asennettiin yli 1600 MW uutta tuulivoimakapasiteettia.

Vertailun vuoksi mainittakoon 1600 MW:n ydinreaktori Olkiluoto 3, jota rakennetaan jo viidettä vuotta. On tietysti hyvä huomioida, että sähköntuotannossa ydin- ja tuulivoimalan kapasiteetit eivät vastaa toisiaan. Yleisesti tuulivoimalalle asketaan vuosituotoksi noin 30 % kapasiteetista, kun vastaava luku ydinvoimalalle on noin 90 %. Suomeksi sanottuna 1600 MW tuulivoimaa tuottaa kolmessa vuodessa suurin piirtein yhtä paljon sähköä kuin 1600 MW ydinvoimaa vuodessa.

Valtioneuvoston 2008 ilmasto- ja energiastrategiassa on tavoitteena nostaa Suomen tuulivoimakapasiteetti 2000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Jorma Pokkinen puolustaa 28.11. kirjoituksessaan maiseman suojelua ja pitää tuulivoiman käyttöönottoa ympäristörikoksena. Kuinka moni Saksan, Britannian, Tanskan, Italian, Hollannin tai Portugalin kävijä on kauhistellut vierailullaan maiseman tuhoavia tuulimyllyjä? Jokainen edellä mainittu maa on jo nyt ylittänyt 2000 MW virstanpylvään tuulivoimassa, ja niistä ainoastaan Saksa on pinta-alaltaan hieman Suomea suurempi. Saksassa tosin tuulivoimaa onkin jo 24 000 MW. Mainittakoon vielä Suomea isompien maiden kapasiteetit: Ranska 3400 MW ja Espanja 16 700 MW.

Suomen tuuliatlas on tieteellinen raportti tuulennopeuksista Suomessa. Sen avulla voimaloita voidaan sijoittaa tuulennopeuksien ja sähköntuotannon kannalta optimaalisiin paikkoihin. Kenenkään tavoitteena ei ole perustaa Suomeen tuottamattomia tuulivoimaloita. Lisäksi tuulivoimayksiköiden teho nousee jatkuvasti. Kaupallisten tuuligeneraattorien teho on vähimmillään 1 MW. Mikäli koko 2000 MW:n kapasiteetti toteutettaisiin niillä, riittäisi Suomeen yksi mylly jokaista 169 km2 kohden. Jos tuotanto jaettaisiin Suomeen täysin tasaisesti, esimerkiksi koko Tampereen alueelle (pinta-ala 690 km2) pitäisi sijoittaa neljä myllyä.

Ydin- ja tuulivoimaa ei pidä asettaa toisensa poissulkeviksi vaihtoehdoiksi energiapoliittisessa keskustelussa. Myöskään väittämällä, että tuulivoima on hyödytöntä, ei voida todistaa ydinvoiman välttämättömyyttä. Kaikkea Suomen sähköä ei ole tarkoitus tuottaa pelkästään tuulella, mutta tuulivoiman merkitystä osana kestävää energiajärjestelmää ei pidä ohittaa. Tuulivoima soveltuu hyvin hajautettuun sähköntuotantomalliin, ja uuden sähköverkkotekniikan avulla sitä voidaan hyödyntää yhä tehokkaammin.

Uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden ero liittyy hiilen kiertoon luonnossa - ei energian laatuun.Emilia OlkanenElina SeppänenLähteet: European Wind Energy Association, European Capacity Map, http://www.ewea.org/fileadmin/ewea_documents/documents/publications/statistics/European_Wind_Map_2008.pdfValtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia 2008,http://www.tem.fi/files/20585/Selontekoehdotus_311008.pdf

• on noin 40% halvempaa kuin linja-autoliikenne
• sopii katutilaan
• palvelee kävelyetäisyydellä
• ei edellytä kalliita eritasoratkaisuja
• ei edellytä melu- ja suojavyöhykkeitä

Lisäksi raide on rakennettaessa jopa tietä halvempaa. Ratikka on myös energiatehokkain kaupunkiliikennemuoto. Vertailtaessa henkilö- ja linja-autoihin raiteilla kuluu alle 0,2 kWh/hlökm, kun bussilla vastaava luku on vähän yli 0,4 ja yksityisautolla taas yli 0,6. Ratkaisevaa ei ole kaupungin koko, vaan kuinka paljon ihmisiä radan varrella asuu. Tampere on ratikkaliikenteen tarpeisiin tarpeeksi tiivis. Pelko Pohjolan kylmästä talvesta nousee myös aina esiin yleisöpuheenvuoroissa. Asiantuntijat vakuuttelivat kuitenkin, että talvella esiintyy takkuilua lähinnä, jos autot ja ratikka käyttävät samaa tieosuutta ja autot pääsevät tamppaamaan raiteet tukkoon - huono suunnittelu tulee siis kalliiksi.

Antero Alku on maamme joukkoliikenne- ja erityisesti raitiotiekeskusteluun jo pitkään aktiivisesti osallistunut DI, joka konsulttiyrityksensä kautta toimii muun muassa Helsingin kaupungin erityisasiantuntijana raitiovaunujen hankinnassa.

Hän valmistelee parhaillaan myös joukkoliikenne- ja yhdyskuntasuunnitteluaiheeseen pureutuvaa väitöskirjaa. Aiemmin hän on julkaissut raideliikenneaiheesta muun muassa teoksen Mennäänkö metrolla Joukkoliikenteen uusi aika. (Anria Kustannus Oy 2007).

Kuvassa Antero Alku ja Kirsikka Siik. 

Miniseminaari/keskustelutilaisuus valtuutetuille ja muille Tampereenjoukkoliikenteen tulevaisuutta pohtiville torstaina 3.12.2009 klo 17-20 Pääkirjasto Metson luentosalissa 1

Asiantuntijapuheenvuoro: MODERNI RAITIOTIE OSANA KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ

Antero Alku, raitioteiden erityisasiantuntija

Kommenttipuheenvuoro: Tampereen kaupungin näkökulma

Mika Periviita, joukkoliikenteen tilaajapäällikkö

Kommenttipuheenvuoro: Asukasnäkökulma

Sakari Kestinen, joukkoliikenneaktivisti

Mahdollisesti paikalla myös Tiehallinnon Matti Höyssä.

Järjestäjinä kaupunginvaltuutetut Kirsikka Siik ja Emilia Olkanen.
Lisätietoa:
Kirsikka Siik, p. 050 3245527, kirsikka.siik@kolumbus.fi
Emilia Olkanen, p. 040 840 6045, emilia.olkanen@vihreat.fi

The Greens in Tampere organized a seminar on local railway traffic this week. Planning Manager Lauri Helke of VR Passanger Traffic, Tampere Regional Architect Auli Heinävä and Member of Turku City Government Mikko Laaksonen illustrated the issue. The possibilities of local railway traffic in the Tampere region were assessed in the event. According to Auli Heinävä railway traffic could support the town centres, compress the social structure, and decrease the energy consumption. Lauri Helke presented the perspective of VR. A certain chicken egg problem was talked about: local railway traffic is profitable if there is enough city planning along the railway, and on the other hand sustainable city planning requires existing railway traffic in the area. However, Mikko Laaksonen saw some light in the situation, and told about political possibilites to increase local railway traffic. The presentations of Lauri Helke and Auli Heinävä can be found in our material bank.

Kuvassa illan emäntä Kirsikka Siik.

In the photo hostess of the evening Kirsikka Siik.

Greetings from the Europarlament! The visit to Brussels is already over but one more time I need to stress how wonderful MEPs we have. Satu Hassi ja Heidi Hautala took us around the heart of the European Union, and the eyes opened a little more once again. Unfortunately travel fever got me afterwards, and I had to skip the budget city council meeting on Monday. Well, there will be a new meeting next week to spill my guts in. Before it there will be a local railway seminar in Metso city library today at 6 p.m., welcome!

 Kuva: Sanna Huikuri 

Other important issues today concerned e.g. allocating some more money for organizing extra groups for kids who could not enter any education after the elementary school. There was a big number of them this year (300) but this issue will be repaired with the budget addition. Many things were discussed, issues related and not related to the agenda, as usual. After several hours biking in Tampere still raised some emotions. Biking in Hämeenkatu has been a hot potato for ages, and it continues to be one. Some councillors made bikers sound like hard criminals, and they were claimed to cause a lot of injuries for innocent elderly and disabled persons. Someone even called cyclists with the name “terrorist”. The truth is that Hämeenkatu is dangerous without proper biker lanes but it is not the fault of the cyclists. I left the office building with a smile on my face and tummy hurting after laughing so much. I must, however,  admit I am a little worried of the council prestige in front of the audience after such farces as the meetings tend to be after some hours.

Now good night, I definately will sleep tight after the latest entertainment.

P.S. You can listen to the city council meetings on Radio Moreeni (98,4 MHz). Older meetings can be found in the Tampere city archive in MP3 form.

Kuvassa vuokrattavia kaupunkipyöriä. / In the photo rentable city bikes in Brussels.

Kuva: Sanna Huikuri  

The blog is occasionally written in English.

Kuva: (c) Vihreät

Vihreä valtuuston puheenjohtaja Irene Roivainen sai jo eilen kehuja uusista kokouskäytännöistä ja parantuneesta ilmapiiristä. Puheenjohtaja on pyrkinyt lisäämään kokousten keskustelevuutta ja näin repliikkipuheenvuoroja eli lyhyitä edellistä puhetta kommentoivia vuoroja saa käyttää vapaasti.

Seuraava valtuuston kokous on keskiviikkona 18. helmikuuta kello 17.30. Mikäli ei ehdi itse yleisölehterille, kokousta on mahdollista kuunnella Radio Moreenin kautta suorana ja jälkikäteen Tampereen kaupungin sivuilta.

Paperiteollisuuden mukana uusiutuvaa energiantuotantoa, mutta näin on pakko kiinnittää huomio pois pelkästä puun poltosta. Aurinko- ja tuulisähkön hyödyntämisessä Suomi on edelleen kehitysmaa ja asenteissa on paljon kehittämisen varaa. Toisaalta pelkkä energiansäästöpotentiaali on valtava.

Tampereen uudessa pormestariohjelmassa on sitouduttu Paasikiven-Kekkosentien tunneliin, mutta toisaalta myös katuraitiotiehen, lähijunaliikenteen käyttöönottoon, bussiliikenteen parantamiseen ja Hämeenkadun pyöräkaistoihin. Ilmastonmuutoksen hillintä on kauden tärkein ympäristötavoite.

Tässä murrosvaiheessa voidaankin ottaa uusi suunta. Kestämättömästä tavasta elää ja kuluttaa on mahdollista pyrkiä pois ja poliittisella ohjauksella on iso merkitys. Muutos ei tapahdu kertarysäyksellä eikä kukaan yksinään tee ihmeitä. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus toimia esimerkkinä omassa vaikutuspiirissään. Pienillä teoilla on monesti iso merkitys.