Emilia Olkanen

Tavoitteet ovat korkealla. Alla muutamia kunnallisvaaleissa esittelemiäni minulle tärkeitä teemoja.

Kestävät energiaratkaisut

Energiatehokkuuden parantamisen ja energian säästön tulee olla lähtökohtia ratkaisuja pohdittaessa. Näin säästyy sekä ympäristö että raha. Teollisuuden kuluttaessa noin puolet kaikesta energiasta Suomessa liikenteen ja talojen lämmityksen osuudet (noin 20-25 %) ovat koko ajan nousussa erityisesti metsäteollisuuden alasajon takia. Samalla uusiutuvan energiantuotannon osuus kaikesta tuotannossa on vaarassa kääntyä dramaattiseen laskuun metsäteollisuuden toimiessa suurimpana bioenergian tuottajana. Suurikulutuksiset autot ja asuntojen haja-asutuksen lisääntyminen isompine neliömäärineen ovat myös tärkeitä vaikuttimia, jälkimmäinen erityisesti, mikäli toteutus ei ole kestävää. Niinpä rakentamisessa 1980-lukulaisten matalaenergiakriteerien huomioon ottaminen ei riitä, vaan nollaenergiatalojen - talo tuottaa itse normaalisti ulkopuolelta ostetun energian - tulee olla lähtökohta. Uudet asuinalueet Vuores ja Nurmi-Sorila “ekorakentamisineen” ovat pelleilyä, mikäli kaukainen sijainti kannustaa vain yksityisautoilun lisääntymiseen.

Joukkoliikennettä tulee kehittää niin, että reittejä on tarpeeksi, linjat kulkevat tarpeeksi usein ja tuet kannustavat voimakkaasti pois yksityisautoilusta. Yksittäisten kuluttajien valinnat ovat erittäin tärkeitä, mutta myös kuntien ja valtion pitää kantaa vastuunsa oikeaan suuntaan ohjaamisessa ja tiedon tuottamisessa. Mediavastuun peräänkuuluttaminen on myös tärkeää - viime aikoina esimerkiksi paikallinen Aamulehti on kunnostautunut palkitsemaan ilmastonmuutosta vähätteleviä mielipidekirjoituksia ja pääkirjoitussivulla julkaistaan lähes viikoittain ympäristövastaisia kirjoituksia. Energiantuotantokapasiteetista puhuttaessa ympäristöystävällisyyden tulee olla erityiskriteerinä, ja koko ajan kehittyvään uusiutuvan energiantuotannon tekniikkaan pitää suhtautua mahdollisuutena sekä itse energiantuotannon että liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Esimerkiksi aurinkoenergia on varteenotettava vaihtoehto myös Suomen leveysasteilla, mutta valitettavasti sen mahdollisuuksia käytetään täällä vielä heikosti. Ympäristöystävällisyys on rationaalisin toimintatapa - oman elinympäristön tuhoaminen, vaikka se ihmiselle lajityypillistä olisikin, johtaa väistämättä ongelmiin ja pidemmällä aikavälillä sukupuuttoon.

Terveydenhoidon ja mielenterveystyön kokonaisuuksien kehittäminen

Nykypäivänä suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän erinomaisuus on valitettavasti myytti. 26 OECD-maasta vain kuusi käytti vuonna 2006 vähemmän rahaa terveydenhuoltoonsa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kuin Suomi. Näiden maiden joukossa ovat muun muassa Puola, Tshekki ja Meksiko. Ammattiaan harjoittavien hoitajienkaan määrässä Suomi ei 23 maan vertailussa pääse loistamaan - vain yhdeksän maata jää Suomen taakse. Lisäksi kun Suomen järjestelmää on vielä moitittu tehottomaksi, on hyvä pysähtyä miettimään asioita. OECD on moittinut Suomea terveyspalveluiden jakautumisesta epätasa-arvoisesti - työssäkäyvä väestö pääsee käyttämään laadukkaita työterveyspalveluita ja muut vikisevät jonoissa. Opiskelijaterveydenhuolto, muun muassa YTHS, ei ole sen paremmalla tolalla varsinkaan, kun toisen asteen opiskelijat lisättiin sen vastuualueelle. Erityisesti hammashuollossa ja mielenterveyspuolella kyhätään tikittäviä aikapommeja kuten myös kouluissa, joissa kytee yhä  lama-ajan resurssileikkausten jäljiltä. Opettajien, terveydenhoitajien ja kuraattorien hartioille kasattu vastuu on liian suuri nykyvoimavaroilla.

Raha ei ole aina suoraan verrannollinen siitä saatuun hyötyyn. Tämä ei kuitenkaan käy perusteluksi sille, että terveydenhuoltoon lisätty raha menee aina hukkaan. En myöskään pidä terveydenhuollon leimaamisesta yksinkertaisesti “tuottamattomaksi” - ihmisistä huolehtiminen on yhteiskunnan perustoiminto, joka tukee omalta osaltaan muita toimintoja. Silti en kiellä, etteikö suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä olisi kriisissä. Tällä hetkellä sitä kuitenkin pyritään uudistamaan esimerkiksi SATA-komitean työn avulla. Tampereen seudulla ongelmana on myös lääkäripula. Julkinen sektori työnantajana ei ole tällä hetkellä niitä kaikkein houkuttelevimpia, mikä tarkoittaa, että sektorille tarvitaan perustavanlaatuisia muutoksia uusien työntekijöiden houkuttelemiseen. Omaishoitoa tulee myös tukea enemmän: tuen kriteerien ei pidä olla liian ylhäällä ja tuella pitää pystyä tulemaan toimeen. Omaishoito on inhimillistä potilaalle ja edullista kunnalle. Huomio tulee myös kiinnittää koko hyvinvointiketjuun kouluista ja urheilumahdollisuuksista lähtien. Jokaisella tulee olla mahdollisuus ylläpitää kuntoaan mahdollisimman lähellä.

Porvoon sairaalan iskulause oli jossain vaiheessa “kyllä poliisi hoitaa”. Haluan olla omalta osaltani vaikuttamassa, että Tampereella hoitoa ei ulkoisteta näin karkeasti.

Lähde: OECD Health Data 2008

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja osallistaminen

Tampereella asuu tällä hetkellä noin 6500 ulkomaan kansalaista, joista korkeakouluopiskelijoita on noin tuhat. Ulkomaalaiset koetaan monesti ongelmana ja myös heille tarjottavaa ilmaista koulutusta kritisoidaan. Monimuotoisuus on kuitenkin tärkeä voimavara, joka vaikuttaa suoraan yritysten ja sitä kautta myös kunnan innovaatio- ja kilpailukykyyn, erityisesti pitkällä tähtäimellä. Opintojensa jälkeen Suomeen jäävät henkilöt tulevat myös yhteiskunnallemme erittäin edullisiksi, sillä he ovat jo kotimaassaan käyneet läpi kalleimmat elämänvaiheet. Tulevina vuosina erityisesti julkista sektoria koettelee työvoimapula. Suomessa ikäluokat ovat pienenemässä ja huoltosuhde nousee - yhä pienempi osa yhteiskunnasta vastaa yhä suuremman osan kustannuksista. Kaikki uusi osaaminen on siis tervetullutta.  Suomalaisten opiskelijoiden innokkuus perustaa yrityksiä on viime vuosina noussut, mutta ulkomaalaisilla on edelleen erityisinnokkuutta uusien yritysten ja sitä kautta työpaikkojen luontiin. Monimuotoinen, maahanmuuttajat hyvin vastaanottava Tampere luo uutta ja voi hyvin.

Ulkomaalaisten kotoutumiseen tulisikin panostaa, mikä tarkoittaa muun muassa jatkotason suomenkielenkurssien parempaa tarjontaa ja kohdennettuja, toimivia rekrytointipalveluita. Myös paluumuuttajat tulee huomioida. Hyvällä kotouttamisella rakennetaan siltaa suomalaisten ja maahanmuuttajien välille, opitaan uutta ja kehitetään yhteiskuntaa parempaan suuntaan.